Ruoka ja ruoan tuotanto ovat keskeinen osa-alue kasvihuonekaasujen tuottajina liikenteen ja energian ohella. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa, eli 20–25 kiloa henkeä kohden. Muun ruokaketjun (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat) ruokahävikki on 280–340 miljoonaa kiloa vuodessa.
Oleellista on myös se, että yrityksissä ei nysvätä vain omissa nurkissa vaan osallistutaan yhteisiin projekteihin. Harvassa yrityksessä kaikki viisaus asuu omien seinien sisäpuolella.
–Yhdessä tekemisen idea on se, ettei ole kilpailijoita, on yhteistyökumppaneita, Timo Luotonen huomauttaa.
Lagerbladille tällainen projekti on ollut mm. yhdessä John Nurmisen Itämeri-säätiön kanssa toteutettu Itämeri liemessä -hanke, jossa parannetaan Itämeren tilaa käyttämällä roskakalaksi leimattua särkeä ravintona, koska särki sitoo itseensä ylimääräisiä ravinteita. Lagerblad kehitti maistuvan särkipihvin, joka on levinnyt henkilöstöravintoloiden pöytiin.
– Yhteistyö synnyttää uusia tuotteita, jotka otamme tuotantoon oman valikoimamme oheen. Emme kilpailuta tavarantoimittajia jatkuvilla hintahuutokaupoilla. Periaate on, että yhteistyön täytyy olla kaikille osapuolille kannattavaa, Timo Luotonen sanoo.
Lagerbladin valikoimissa ovat myös metsiemme riistaa, sieniä, poroa ja marjatuotteita sisältäviä tuotteita. Lagerblad Foods osoittaa, että teollisen tuotannon ei tarvitse olla mautonta tai persoonatonta, tai että laatu ja maku tuotaisiin ruokaan raaka-aineen ulkopuolelta.
– Käyttämämme raaka-aineet ovat samoja kuin kotikeittiöissä. Yhä useammin uudet tuotteet ovat kasvispohjaisia, jopa vegaanisia. Mutta jotta ruoassa olisi kunnolla makua, useimmin ne ovat lakto-ovoa. Uskomme sekasyömisen voimaan, emme totalitaarisiin valintoihin. Mitä tahansa teemmekin, ruokaan liittyy aina makua ja ruoka pakastetaan heti tuoreeltaan, markkinoinnista vastaava Heidi Lerche kertoo.
– Tällä hetkellä lihatuotteittemme lihapitoisuus on suuri. Jos lihan osuutta saadaan pienennettyä, vaikka kasvisten avulla ilman, että menetämme makua, se on iso juttu ilmaston kannalta, Timo Luotonen hehkuttaa.
Heidi Lerche muistuttaa vielä, että ”vastuullisuus on toiminnan lähtökohta, ei enää lisäarvo”.
– Kun kolmen, neljän vuoden kuluttua olemme uuden tehtaan rakentamisen kynnyksellä, otamme kunnon askeleet energian säästössä. Nyt vanhan talon ratkaisut ovat annettuja.
Tähän Timo Luotonen vielä lisää:
– Teemme sen, minkä lupaamme.